Kirkolliset toimitukset ja kirkkoon liittyminen

YLEISTÄ
KASTE
KONFIRMAATIO
AVIOLIITTOON VIHKIMINEN
KODIN SIUNAAMINEN
HAUTAAN SIUNAAMINEN
KIRKKOON LIITTYMINEN



YLEISTÄ


Seurakunta on usein läsnä ihmisten juhlissa ja elämän taitekohdissa. Kirkollisten toimitusten kautta seurakunta on mukana ihmisen elämän iloissa ja suruissa. Niiden kautta seurakunta kohtaa valtaosan seurakuntalaisiaan.

Kirkko palvelee seurakuntalaisiaan näissä elämän taitekohdissa evankeliumilla ja rukouksella sekä välittämällä niissä Jumalan siunauksen. Toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat: kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen.

Näillä sivuilla on tietoa yleisimpien toimitusten merkityksestä, edellytyksistä sekä käytännön järjestelyistä. Toimitusten kaavoja on virsikirjan lopussa sekä Suomen ev.lut. kirkon kotisivuilla http://www.evl.fi..

Kun kirkollinen toimitus tulee ajankohtaiseksi tai tarvitset lisätietoja, ota yhteys seurakuntaan. Kaikista kirkollisista toimituksista voi sopia Kolarin seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Pappilantie 4 B, 9500 Kolari, P. 040-5386943.



KASTE

Kristinusko on olemukseltaan yhteisöllinen. Kristityksi tullaan kirkollisen toimituksen, kasteen kautta. Kasteessa ihminen tulee Jumalan lapseksi, Kristuksen opetuslapseksi ja Kristuksen kirkon jäseneksi. Kasteen sisältönä on syntien anteeksiantaminen. Jumala lahjoittaa meille kasteessa pelastuksen ja iankaikkisen elämän.
Kirkkomme pitää tärkeänä, että ihminen tulee osalliseksi näistä Jumalan lahjoista mahdollisimman varhain, ja sen takia kirkkomme liittyy perinteiseen lapsikastekäytäntöön.

Lapsen kaste toimitetaan yleensä ennen kuin lapsi täyttää kaksi kuukautta. Se voidaan toimittaa kirkossa, muissa seurakunnan tiloissa, kotona tai muussa sopivaksi katsotussa paikassa. Kasteen toimittaa yleensä sen seurakunnan pappi, jonka alueella kase toimitetaan  tai vanhempien tehtävään pyytämä muu pappi. Kasteaika ja kastava pappi varataan kirkkoherranvirastosta.

Kastava pappi ottaa vanhempiin yhteyttä, jolloin sovitaan kastekeskustelun ajankohdasta. Ennen toimitusta pidettävässä kastekeskustelussa pappi tapaa lapsen vanhemmat tai toisen vanhemmista joko seurakunnan tiloissa tai kotona. Tapaamisen tarkoituksena on molemminpuolinen tutustuminen, keskustelu kasteen merkityksestä ja kastejuhlan yksityiskohdista sopiminen.

Vanhemmat saavat kotiin lapsen rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen esitäytetty lomake. Siihen merkitään lapsen etunimet, sukunimi sekä kummien koko nimet, sosiaaliturvatunnukset ja kirjoillaoloseurakunnat. Lomake palautetaan kastavalle papille toimituskeskustelun yhteydessä.

Kasteessa lapsesta tulee seurakunnan ja samalla kirkon jäsen. Uskonnonvapauslain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta. Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi  voi huoltajana toimiva äiti päättää yksinkin. Ainakin toisen vanhemmista tulee kuitenkin olla kirkon jäsen, jotta lapsi voidaan kastaa.

Kastettavalla täytyy olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja, evankelis-luterilaista uskoa tun-nustavan kirkon jäseniä. Lisäkummina voi olla myös muuhun lapsikasteen hyväksyvään kirkkokuntaan kuuluva henkilö. Kummin ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa.

Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä, joka peitetään valkealla liinalla, pöydälle asetetaan kastemalja, kas-temaljan viereen pieni liina lapsen pään kuivaamista varten, Raamattu, kukkia ja kynttilä.

Kasteen jälkeen lapsen nimi luetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa ja hänen puolestaan rukoillaan. Kastetun vanhemmat, sisarukset, kummit ja muu suku ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.

Henkilö, jota ei ole lapsena kastettu, voidaan kastaa aikuisena, kun hän liittyy kirkkoon. Tämä edellyttää rippikoulun käymistä, joka aikuisen osalta voi toteutua yksityisesti seurakunnan papin kanssa sovittavalla tavalla.

Kasteen ajankohdasta, kastekeskustelusta ja kastavasta papista sopiminen tapahtuu soittamalla
kirkkoherranvirastoon sen aukioloaikoina.

Tarkempia tietoja kasteen merkityksestä, edellytyksistä ja käytännön järjestelyistä saa Suomen ev.lut. kirkon kotisivuilta http://www.evl.fi




KONFIRMAATIO

Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan, ja heidät siunataan apostolisella siunauksella. Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustautuu konfirmaatiossa Jeesuksen opetuslapseksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat kastetilaisuudessa.

Konfirmoitavien tulee olla kastettuja kirkon jäseniä, jotka ovat saaneet opetusta rippikoulussa.
Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella, toimia kummina ja asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin saavutettuaan vaalikelpoisuusiän 18 vuotta.

Konfirmaatio toimitetaan kirkossa, yleensä sunnuntain messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä. Kuten kastepäivänään, konfirmoitavat ovat pukeutuneina valkoisiin pukuihin eli alboihin. Ne muistuttavat kasteen armosta. Konfirmaatiomessussa rippikoululaisten kummit avustavat nuorten siunaamisessa.

Yksityisrippikoulun käyneen aikuisen kastetoimitus sisältää myös konfirmaation.

Lisätietoja konfirmaation merkityksestä, käytännön järjestelyistä ja edellytyksistä saa tietoja myös Suomen ev.lut. kirkon kotisivuilta http://www.evl.fi





AVIOLIITTOON VIHKIMINEN


Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä oikeudellinen tapahtuma että kirkollinen toimitus. Keskeistä vihkitoimituksessa ovat aviopuolisoiden tahdonilmaukset sekä Jumalan sanan julistaminen ja Jumalan siunauksen pyytäminen.

Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytys on, että vähintään toinen kihlakumppani on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja toinen kuuluu johonkin kristilliseen uskontokuntaan. Evankelis-luterilaisen kirkon jäseneltä edellytetään myös rippikoulun käyntiä.

Kihlakummpaneiden on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa siltä evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon seurakunnalta, jonka jäseniä kihlakumppanit ovat tai toinen heistä on. Maistraatti voi toimia esteiden tutkijana riippumatta siitä, mikä on kihlakumppaneiden kotikunta ja asuinpaikka tai kuuluvatko he johonkin uskontokuntaan.

Todistus toimitetusta avioliiton esteiden tutkinnasta voidaan antaa kihlakumppaneille aikaisintaan seitsemäntenä päivänä esteiden tutkinnan pyytämisestä ja se on voimassa neljä kuukautta.

Kirkkoherranviraston kautta varataan myös vihkikirkko, vihkipappi ja kanttori, ellei asiaa sovita suoraan tutun papin kanssa.

Vihkiminen toimitetaan kirkossa tai muussa paikassa, mistä papin kanssa sovitaan. Läsnä tulee olla vähintään kaksi todistajaa.

Vihkipapin kanssa sovitaan toimituskeskustelusta ja mahdollisesta harjoittelusta vihkipaikassa. Papin kanssa tutustutaan, keskustellaan avioliiton merkityksestä ja käydään läpi vihkimiseen liittyviä asioita. Musiikista sovitaan kanttorin kanssa. Musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne.

Haluttaessa vihkiminen voidaan viettää morsiusmessuna eli vihki-toimituksessa voidaan viettää yhdessä ehtoollista.

Jos avioliittoon vihkijänä on toiminut siviiliviranomainen tai toisen kirkkokunnan pappi, voi aviopari pyytää liitolleen (luterilaisen) avioliiton siunaamisen.

Kirkollisen vihkimisen merkityksestä, käytännön järjestelyistä ja edellytyksistä saa tietoja myös Suomen ev.lut. kirkon kotisivuilta http://www.evl.fi




KODIN SIUNAAMINEN


Muutto uuteen kotiin tai vanhan asunnon remontti on elämänmuutos, johon usein sisältyy paljon tunteita ja odotuksia. Muuton tai remontin valmistumisen yhteydessä on mahdollista järjestää kodin siunaamisjuhla, joka tapahtuu kotona niiden ihmisten läsnäollessa, joitten kanssa asukkaat haluavat tapahtumaa juhlistaa. Kodin siunaaminen on mieleenpainuva tapa aloittaa elämää uudessa paikassa.  

Kodin siunaaminen on rukoushetki, jossa pyydetään Jumalan siunausta kotiin ja sen elämälle. Siunaus on Kristuksen läsnäoloa kodin elämässä. Myös kastekaavaan on mahdollista lisätä kodinsiunaamisrukous.

Kodin siunaamisen toimittaa pappi, seurakunnan työntekijä tai muu seurakuntalainen. Valkoisella liinalla peitetylle pöydälle voidaan asettaa Raamattu ja risti tai krusifiksi ja sytyttää kynttilä. Tapahtuma voidaan merkitä Vihki- tai Perheraamattuun.  

Kodin siunaamisen kaava löytyy nykyisen virsikirjan liiteosasta. Samoin kaava löytyy myös Suomen ev.lut. kirkon kotisivuilta osoitteesta http://www.evl.fi.




HAUTAAN SIUNAAMINEN


Läheisen ja rakkaan ihmisen poismeno koskettaa syvälle ja tuo kaipauksen ja ikävän. Kun läheinen on kuollut, on ryhdyttävä valmistelemaan hautaamista. Se on omaisten tehtävä, usein raskas, mutta kuitenkin tärkeä velvollisuus. Hautaamisen arvokkaalla hoitamisella kunnioitamme vainajan muistoa.

Käytännössä hautaamiseen liittyvien asioiden valmisteleminen aloitetaan kirkkoherranvirastosta ja hautaustoimistosta. Siunaustoimituksen valmistelut aloitetaan mahdollisimman pian kuoleman jälkeen ottamalla yhteyttä kirkkoherranvirastoon.  Kirkkoherranvirastossa sovitaan siunauksen käytännön järjestelyistä, tilavarauksista ja toimittajista sekä hautapaikasta. Kolarin seurakunnalla on neljä hautausmaata: Kolarinsaaren hautausmaa, Sieppijärven vanha ja uusi hautausmaa sekä Vaattojärven hautausmaa. Pääsääntöisesti siunaukset toimitetaan lauantaisin, mutta myös perjantaina tai sunnuntaina ellei muuta päivää sovita.

Siunaamisen toimittaa seurakunnan pappi tai muu omaisten tehtävään pyytämä pappi. Siunaamisen toimittava pappi ottaa yhteyttä omaisiin ennen siunauspäivää ja sopii yhteisen tapaamisen ajankohdasta. Toimituskeskustelussa keskustellaan läheisen menetyksen tuomasta surusta sekä käydään läpi siunaustilaisuuden kulku.

Hautaan siunaaminen on jumalanpalvelus, jossa osoitamme kiitollisuutta ja kunnioitusta poismennyttä ja hänen elämäntyötään kohtaan ja siunaamme hänet odottamaan ylösnousemuksen päivää.

Siunaustilaisuus toimitetaan kirkossa tai haudalla. Vainajaa on mahdollista käyttää kotona ja siirtyä sieltä autosaattueessa siunaustilaisuuteen kirkkoon tai haudalle. Siunaustilaisuuden kaava sisältää papin toimittaman siunaamisen ohella virsilaulua, mahdolliseti muuta toimitukseen sopivaa musiikkia sekä omaisten ja läheisten suorittaman kukkien laskun.  Kukkkien lasku ja niihin liittyvien muistosanojen lukeminen voidaan ajoittaa joko ennen siunausta, siunauksen jälkeen tai haudalle.

Hautaus voi olla arkkuhautaus tai tuhkahautaus. Uurnahautauksessa varsinaisen siunaustilaisuuden jälkeen vainaja viedään tuhkattavaksi ja uurnan hautaan laskeminen tapahtuu myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Hautaan siunaamisen jälkeen pidetävän muistotilaisuuden kulku on vapaa. Pääsääntöisesti se muodostuu musiikista, virsistä, lyhyistä muistopuheista, adressien lukemisesta sekä tarjoilusta. Toimituskeskustelussa voidaan papin kanssa käydä läpi myös muistotilaisuuden ohjelmaa.

Seurakunnan jäsenen kuolemasta ilmoitetaan hänen kotiseurakuntansa jumalanpalveluksessa, Ilmoittamisesta sovitaan vainajan omaisten kanssa.

Kirkkoon kuuluvat vainajat siunataan kristillisen tavan mukaan. Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata, jos on tiedossa, ettei toimita vainajan tahdon vastaisesti.

Hautaan siunaamisen merkityksestä, edellytyksistä ja käytännön järjestelyistä saa tietoa myös Suomen ev.-lut. kirkon kotisivuilta http://www.evl.fi.

KIRKKOON LIITTYMINEN

Tietoa kirkkoon liittymisestä löytyy Suomen ev.-lut.kirkon kotisivuilata http://www.evl.fi ja linkistä http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/8438D1117EB147FFC225706C003CD2E9?OpenDocument&lang=FI